Työkokemus
Minulla on noin kahdenkymmenen vuoden kokemus ammatillisesta auttamistyöstä. Psykoterapian ammatinharjoittajana olen toiminut vuodesta 2007 alkaen. Aluksi sivutoimisesti ja myöhemmin kokoaikaisesti. Työurani ennen päätoimista ammatinharjoittajana toimimista on sisältänyt työskentelyä ikäihmisten kanssa, kriisikeskuksessa sekä erikoissairaanhoidon aikuispsykiatriassa. Kriisityötä tehdessäni kohtasin ihmisiä, jotka olivat kokeneet jonkin järkyttävän tapahtuman, kuten läheisen itsemurhan, onnettomuuden tai joutuneet väkivallan uhriksi. Olen ohjannut erilaisia ryhmiä, kuten lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ryhmää, onnettomuudessa lapsensa menettäneiden ryhmää, kriisissä olevien pariskuntien ryhmää, toistuvaa masennusta sairastavien ryhmää, pitkäaikaista masennusta sairastavien ryhmää, tietoisuustaitoryhmää, myötätuntoryhmää ahdistuneisuushäiriöisille sekä vihaisuuden hallinnan ryhmää. Yksilöpsykoterapeuttina kiinnostukseni on kohdistunut esimerkiksi tunnelukkotyöskentelyyn skeematerapiaa hyödyntämällä sekä akuutisti ja pitkäkestoisesti traumatisoituneiden asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Pidän kuitenkin työskentelystä monenlaisten asiakkaiden kanssa. Kehitän säännöllisesti osaamistani käymällä työnohjauksessa sekä täydennyskouluttautumalla ja seuraamalla alan uusinta tutkimusnäyttöä.
Ajatuksiani psykoterapiasta
Psykoterapian peruskallion muodostaa luottamuksellinen, kannatteleva, asiakaskohtaisesti mukautuva ja toimiva vuorovaikutussuhde, jossa asiakas voi kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi ainutlaatuisena yksilönä. Psykoterapeuttiseen työskentelyyn heijastuu aina jollain tavoin terapeutin oma temperamentti ja persoonallisuus sekä hänen ammatissaan ja elämässä saamat kokemukset. Asiakkaan odotuksilla, motivaatiolla ja muutosvaiheella on myös merkitystä terapian tuloksellisuuden kannalta. Terapeutti hyödyntää työskentelyssä kaikkea sitä osaamista, jota hän on hankkinut vuosien varrella. Asiakkaan tilanteesta riippuen työskentely saattaa sisältää elementtejä niin perheterapeuttisesta, trauma- kuin kognitiivisesta viitekehyksestä. Etenkin pitkissä terapioissa työskentely voi olla hyvin integratiivista eli eri lähestymistapoja yhdistelevää. Joskus lyhyt ja rajatusti kohdennettu työskentely saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa. Asiakkaan tilanne, asiakkaan kanssa yhdessä asetetut tavoitteet sekä hoitavan psykiatrin suositus ohjaavat työskentelyä. Suhtaudun nöyrästi ja toiveikkaasti työhöni. Jokaisen asiakkaan tilanne ja kertomus on ainutlaatuinen. Parhaimpia opettajiani ovat olleet asiakkaani!
